Kelmivaaput pallasjahdissa

Nyt kelmivaaput pääsivät ensimmäistä kertaa todelliseen testiin, kun niitä lähdettiin uittamaan Pohjois-Atlantin kalarikkaisiin vesiin. Tekemäni kaksi vaappua (kuvat vaapuista julkaistu aikaisemmin blogissa) lähtivät työkaverini Jukan matkaan. Tavoitteena oli Ruijanpallas - jopa 400 kg painoiseksi kasvava kampelalaji, jonka tämänhetkinen voimassa oleva maailmanennätys vapavälinein on 245 kg. Reissu oli historiallinen kelmivaappujen näkökulmasta, sillä ensimmäinen kelmivaapulla saatu ruijanpallas on nyt tosiasia! Kaiken lisäksi puna-ahven värityksellä saatu ruijanpallas oli ko. porukan ja koko viikon isoin, viisarin värähtäessä 21,4 kg:n kohdalle. Kuvassa alla pallas 21,4 kg ja Jukka, sekä kovia kokenut vaappu.

Mukana reissussa oli mm. aikaisemmin pallakselle hyväksi havaittua 24 cm Karikko-vaappua, mutta ne jäivät nyt ison kalan kilpailussa toiseksi. Parannettavaa vaappujen valmistuksen kannalta kuitenkin jäi, nimittäin käyttämäni koukkulenkit olivat auttamattomasti liian heikkoa tekoa - vaikka olivat vahvimpia mitä Tampereen kalastusvälineestä löysin. Lisäksi uintilevyä pitää vahvistaa ja ehkä runkolankakin kannattaa vaihtaa paksumpaan. Kokoa kannattanee myös vielä jonkin verran kasvattaa ainakin n. 25 senttiin, koska tämän kokoisille kaloille ei juuri liian isoa vaappua voi tarjota. Näillä muutoksilla vaappu kestää jatkossa varmasti kovankin käsittelyn - ja toivottavasti ovat joskus todistamassa vielä isomman pallaksen koukuttamista jossain päin Pohjois-Atlanttia...

Syötävää hauelle ja ruijanpallakselle

Talvella tuli tehtyä yksi uusi versio itsellä hyvin toimineesta pienestä (10 cm) haukivaapusta. Tämä vaappu on kolme senttiä pidempi ja siinä on erilainen uintilevy. Alkuperäisessä versiossa on Truutin satulaläppä (tämä versio kuvassa), lopullisessa versiossa oli itse tehty suora levy polykarbonaatista. Läppää vaihdoin pienentääkseni vähän potkua, joka tuppasi olemaan satulalevyllä vähän liian iso (jopa hauelle). Tämäkin vaappu meni lahjaksi, joten kylkeen tuli päivänsankarin nimi.

Viimeisenä projektina oli tehdä pari vaappua Norjaan ja tavoitteena saada ruijan pallasta - pientä vaappua ei siis lähdetty tekemään. Isompi vaappu on periaatteessa helpompi tehdä, mutta ongelmaksi muodostuu vaapun lakkaus - isolle vaapulle kun pitää olla iso lakkapurkki johon sen saa dipattua. Korkein/isoin purkki, mikä löytyi oli vanha liuotin purkki johon sai n. 20 senttisen vaapun upotettua. Vaapun malliksi valitsin ylläolevan mallin suoralla isolla uintilevyllä, koska syvälle pitää päästä. Vaapun pituus 19 cm. Värimaailmaa haettiin ruijan pallaksen ravinnosta, josta esimerkkinä alla oleva puna-ahven värityksellä tehty vaappu ja alempana silli.

Kelmitasureita

Nyt ensimmäiset kelmitasurit ovat nähneet päivänvalon. Tässä ensimmäiset, jotka lähtivät koekalastukseen eräälle innokkaalle pilkkijälle. Nämä tasurit on tarkoitettu isolle ahvenelle (tasurin pituus noin 50 mm) ja ne poikkeavat normaaleista kaupan tasureista siten, että ne ovat ns. kevennettyjä malleja. Asiaan vihkiytymättömille tiedoksi, kevennetty tasuri on nimensä mukaisesti kevennetty balsapuulla siten, että vain tasurin rungon keskiosa on valettu lyijystä (tai oikeastaan kirjasinmetallista, joka on lyijyn, antimonin ja tinan seos) ja kyljet on tehty balsa-puusta.
Kevennetty tasuri painaa kokoonsa nähden vähemmän kuin normaali tasuri, minkä vuoksi se on rauhallisempi liikkuessaan vedessä. Monien mielestä kevennetty tasuri on pyytävämpi: Kalaa tulee enemmän ja keskikoko on isompi. Jälleen kerran sitä tehdään mitä ei kunnolla kaupasta saa - nimittäin valtaosa kaupassa myytävistä tasureista ovat ns. perinteisiä kalan näköisiä lyijypuntteja koukuilla varustettuna. Tasurissa perälevy, sekä värikoukut ovt myöskin itse tehtyjä.

Kelmivaaput erätulilla

24.11.2011 yksi Kelmi-vaappu koki ensi iltansa televisiossa, erätulilla ohjelmassa. Tässä pari kuvaa ohjelmaa varten tehdystä vaapusta